Mennyt vuosi oli isojen muutosten ja suurten myllerrysten vuosi. Kävin syvissä syövereissä ja tein kipeitä ratkaisuja. Olin kadottanut oman ääneni ja kosketuksen itseeni, mutta kun se ääni alkoi kuulua ja osasin sitä kuunnella, lähdin tielle, jolla haluan pystytellä koko loppuelämäni: olla vapaasti virraten minä. Kasvaa rauhassa juuri sellaiseksi kuin minä täydessä mitassani voin kasvaa. Olla tietoinen ja iloinen omasta äänestäni, sieluni syvyyksistä ja haaveistani - ja elää niitten mukaan.
Suuri muutos oli myös uusi työpaikka, uudenlainen työnkuva. Se on ollut sanoinkuvaamattoman innostavaa ja tuntunut kuin minulle luodulta. Saada kohdata ihmisiä. Erilaisia. Nähdä kuinka erilaisuus onkin vain näennäistä ja kuinka samanlaisia me kaikki olemme pelkoinemme, kompurointeinemme, heikkouksinemme ja vahvuuksinemme. Kuinka hienoa on kaivaa niitä vahvuuksia yhdessä esiin. Valonsäteitä. Hymynkareita. Tunnistaa omat ennakkoluulonsa - ja päästä kaikista niistä. Kiintyä. Kasvaa osaksi Keltsua. Olla kasvattamassa Keltsun henkeä.Tuntea koko ajan työnsä merkitys. Nähdä lisääntyneitä hymyjä, avautuneita katseita. Rakentaa ja tuntea luottamusta. Kiintymystä. Olla ihminen ihmiselle ja tehdä työtä sydämellä. Kokea yhdessä tekemisen ja yhdessä olemisen onnea.
Kun syyskuussa aloitimme, kävijöitä oli keskimäärin 12/pv. Lokakuussa vastaava luku oli 19, marraskuussa 22 ja joulukuussa (8 aukiolopäivää!) jo 29. Huimaa. Aivan upeita persoonia ja ihania ihmisiä! Enpä olisi uskonut, että voi löytyä työ, jonne loman viimeisenä päivänä jo kaipaan (enkä haikaile, että olisipa loma pidempi). Piti näköjään odottaa Keltsu, että tämäkin ihme tapahtuu. Tunnen suurta kiitollisuutta saadessani olla kanssanne ja että olen saanut tutustua teihin, rakkaat kävijät ja rakkaat työkaverit ja rakkaat vapaaehtoiset.
Olemme saaneet 15 vapaaehtoista mukaan toimintaan. Jotkut ovat ilonamme ja joukossamme jokaisena Keltsun aukiolopäivänä, jotkut kerran viikossa, jotkut kerran kuussa ja jotkut pop up -tyyppisesti. Vapaaehtoisillemme kiitos monenlaisista mukavista aktiviteeteista, jotka teidän ansiostanne ovat mahdollistuneet ja mahdollistuvat: laavuretket, kädentaidot, liikunta, kulttuuri, leipomukset jne.
Alkaneelta vuodelta toivon myötätuulta Keltsullemme: yhteishengen iloa, tasavertaista ja lämmintä kohtaamista, yhteistä ihmisyyden ja elämän ihmettelyä, toistemme tukemista ja kannustamista, heikkouksien hyväksymistä ja vahvuuksien löytämistä sekä yhdessä oppimista, kasvamista, voimaantumista. Valoa, Rauhaa. Rakkautta.
"Niin kuin aalto uittaa aallon
yli valtameren,
niin selviydymme mekin
toinen toistamme tukien."
(Risto Rasa)
PS: Kävin vielä toiseenkin kertaan tänään Puijolla iltahämärässä: laskemassa pyllymäkeä! Liukurin lainasin taloyhtiön pyörävarastosta: Wuooooh! Jännitti ja hihkututti enkä voinut olla kiljumatta ääneen. Ehdotus alkaneen vuoden ensimmäiselle viikolle: Mennään yhdessä liukurikaupan kautta Puijolle!
