Voimavara-perjantai
Keltsussa
”Ihmiset eivät aina tarvitse neuvoja
joskus se mitä he
todella tarvitsevat,
on käsi,
josta pitää kiinni,
korva,
joka kuuntelee ja
sydän,
joka ymmärtää heitä.”
-tuntematon
Olemme kolme sosionomi- opiskelijaa.
Opiskelemme Kuopion AMK:ssa monimuotototeutuksessa tällä hetkellä kolmatta
vuotta. Tämän kevään yksi isompi tehtävämme oli osa
”Osallisuuden vahvistaminen ja voimavaraistava palveluohjaus”-kurssia, jossa
tehtävänämme oli suunnitella ja toteuttaa viisi ohjauskertaa valitsemallemme
kohderyhmälle. Valikoiduimme Keltsuun, koska olimme kuulleet Sirkkulanpuiston
nopeista joukoista sekä Keltsusta. Mielestämme Keltsun asiakasryhmä oli
mieleinen ja halusimme ehdottomasti tutustua lähemmin heihin. Otimme yhteyttä
ja meidät otettiinkin Keltsussa ilolla vastaan.

Nopean toiminnan joukot
Sirkkulanpuiston nopean toiminnan joukot on Veikkauksen tuotoilla
kehitettävä vapaaehtoistoiminnan malli ja sen tavoitteena on tarjota Kuopion
heikoimmassa asemassa oleville väestöryhmille merkityksellistä toimintaa ja
lisätä heidän sosiaalisia verkostojaan, hyvinvointiaan, arjen hallintaansa sekä
osallisuuden kokemustaan. Keltsu on Sirkkulanpuiston nopean toiminnan joukot-
hankkeen toimitila, joka sijaitsee Haapaniemenkadulla Kuopiossa, Pizzeria
Marmaran alakerrassa.
Keltsun asiakkaat
ovat heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä kuten asunnottomia,
päihderiippuvuuksista kärsiviä, yksinäisyydestä kärsiviä ikäihmisiä, työ- ja
opiskeluelämän ulkopuolella olevia nuoria aikuisia, pitkäaikaisesta köyhyydestä
kärsiviä, pitkäaikaistyöttömiä, työkyvyttömyydestä tai mielenterveysongelmista
kärsiviä henkilöitä.
Keltsun
toiminta on tärkeää työtä
Yksi kohtaamispaikka Keltsun tärkeimmistä tavoitteista
on lisätä osallisuuden kokemusta. Osallisuus ilmenee kokemuksena siitä, että
tuntee kuuluvansa itselle merkitykselliseen ryhmään tai yhteisöön. Osallisuus
ilmenee jäsenten keskinäisenä arvostuksena ja luottamuksena yhteisössä sekä
mahdollisuutena vaikuttaa siellä. Mahdollisuuksien ja oikeuksien toteutuminen
sekä ihmisten keskinäinen vastavuoroisuus, joka on yhteiskunta tason
osallisuuta. Erityinen huomio tulisi kiinnittää kaikista heikoimmassa asemassa
oleviin ja syrjittyihin osallisuutta edistäessä. (THL 2019.)
Voimavara – perjantai
Järjestimme
voimavaraistavan toimintatuokio-perjantain Keltsussa yhteistyössä nopean toiminnan joukkojen projektityöntekijä
Tiia Turusen kanssa. Vastasimme kolmestaan päivän suunnittelusta ja ”voimavaraistavan
perjantain” toteutuksesta. Ennen ohjauksien suunnittelua
tutustuimme kahteen tieteelliseen artikkeliin, joiden pohjalta suunnittelimme
ohjaustoimintaa Keltsun asiakkaille. Tällä haettiin syventävää tietoa omaa
artikkelia varten sekä ohjauksen kohderyhmästä sekä sen ohjauksesta ja
vaikuttavuudesta. Keskustelimme Tiian
kanssa siitä, mikä olisi mahdollisesti mielekästä tekemistä asiakkaille ja
lisäksi sellaista, mitä ei olisi ollut vielä niin paljoa. Päädyimme pohtimisen
jälkeen siihen, että teemme ”Voimavara-Perjantai”-kokonaisuuden, joka tulisi
olemaan matalan kynnyksen päivä, joka tukisi asiakkaan voimavaroja. Tutustuisimme myöskin päivän aikana paremmin
asiakkaisiin ja heidän elämäntarinoihinsa.
Tutkimme A-
klinikkasäätiön julkaisua, jossa kerrotaan, että päihde- ja
mielenterveysjärjestöjen toimintoihin osallistuminen lisää kansalaisten
hyvinvointia monella tavoin myönteisesti. Kaupungistumisen myötä kohtaamiset
ovat vähentyneet, joten päihde- ja mielenterveysjärjestöistä etsitään ja
saadaan kohtaamisia. Yksinäiset ja erilaisia ongelmia kohtaavat ihmiset saavat
toisten tukea sekä löytävät yhdessä tekemistä näiden kautta. (A-
klinikkasäätiö 2017.)
Päihde- ja
mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman MIPA:n hyvinvointikyselyssä
kartoitettiin kansalaisten hyvinvointia ja elämäntilannetta, jotka olivat
järjestöjen tavoittamia. Kyselyyn vastasi asunnottomia henkilöitä sekä
terveysneuvontapisteiden ja leipäjonojen asiakkaita. Vastaajista hyväosaiseksi
kokivat itsensä suurin osa. Vastaajia oli 1092 ja heidän kokemuksiaan
tarkasteltiin kolmessa eri ryhmässä. Niitä olivat oma päihde- tai
mielenterveydenongelma, läheisen ongelma tai muu syy, jonka vuoksi järjestöjen
toimintaan osallistutaan. Omien ongelmien vuoksi osallistuneesta kaksi viidestä
vastasi kokeneensa yhdenvertaisuutta joko hyvin harvoin tai joskus. Melkein
puolet vastasivat kuuluvansa korkeintaan yhteen yhteisöön, jossa koettiin hyväksyntää.
Joka kolmas oli kokenut melko usein tai jatkuvasti itsensä yksinäiseksi.
Taloudelliset vaikeudet ja
yhdenvertaisuuden puute sekä elämän merkityksettömyys ovat yhteydessä
huono-osaisuuden kokemukseen. Osallistumisen myötä myönteiset muutoksen
kokemukset vahvistuivat erityisesti henkilöillä, joiden tilanne oli vaikea
osallistumisen alkuvaiheessa. (A-
klinikkasäätiö 2017.)
Päihde- ja
mielenterveysjärjestöt saavuttavat laajasti kansalaisia. Palvelujen kehittäessä
on tärkeää, että otetaan huomioon järjestöjen näkemykset. Tutkimuskysymykset
syntyvät vahvasta kentän tuntemuksesta järjestöjen yhteistyössä, jolloin
tuotetaan tutkimuksia myös sote- rakenteiden ja käytäntöjen kehittämistyölle ja
saadaan keskeistä tietoa, jota hyödyntää kehittämisessä. (A-
klinikkasäätiö 2017.)
Yhdenvertaisuus
koskettaa kaikkia
Yhdenvertaisuus on erittäin tärkeä asia ja siksi se on myös
säädetty Suomen laissa. Laissa on yhdenvertaisuuden periaate, jolla
tarkoitetaan ihmisten yhdenvertaisuutta ja kieltoa syrjinnästä lain edessä. Se
kieltää häirinnän, syrjinnän sekä käskyn syrjiä. (Ihmisoikeusliitto, 2019.)
Keltsussa käy asiakkaita, jotka saattavat kokea syrjintää laista huolimatta.
Heillä ei välttämättä ole muuta paikkaa, missä olla vapautuneesti ilman, että
muilla ihmisillä syntyy ennakkoluuloja. Jokaisen tulisi saada tuntea kuuluvansa
joukkoon sekä saada kokemus yhdenvertaisuudesta.
Olimme
suunnitelleet päivän aikataulun huomioiden asiakkaiden tarpeet ja järjestimme
tuokioiden väliin taukoja. Keltsussa on myös tapana pitää kahvipannu kuumana
heti aamusta lähtien, joten kahvittelimme sekä aamulla, että sopivissa
väleissä. Näin tunnelma pysyi mukavan rentona koko päivän ajan, mikä on
Keltsussa muutenkin ihana huomata.
Hyvän mielen tietovisailua
Pidimme ensiksi
alkuun ”Hyvän mielen tietovisan”. Tavoitteena oli saada tsempattua paikalle jo
saapuneet asiakkaat mukaan päivän toimintaan. Porkkanana toimi kilpailun
voittajalle luvattu pizza- palkinto yläkerrassa sijaitsevasta pizzeriasta. Halusimme
tuokion aikana saada aivonystyrät käyntiin jokaiselta, luoda ryhmäytymistä sekä
onnistumisen tunteita. Yhdessä tekemisen kautta toivoimme saavamme rakennettua
yhteyttä asiakkaisiin. Osallistujien kanssa syntyi hauskoja nauruntäyteisiä
hetkiä ja tietovisailu osoittautui mukavaksi hetkeksi. Voittaja jakoi
palkintonsa sille, joka sai vähiten pisteitä ja piristi näin kaikkien
osallistujien mieltä. Oli mahtavaa huomata, miten voi tapahtua suunnittelemattomia,
pieniä ja mukavia juttuja niin, ettei sitä olisi osannut odottaa.
Voimauttavaa
tutustumista
Lainasimme kirjastosta
Kipinä-vahvuuskortit. Ajattelimme korttien avulla luovamme matalan kynnyksen kautta
yhteyden asiakkaisiin. Tuokion tavoitteena oli tutustua heihin hieman pintaa
syvemmältä niin paljon kun asiakas itse haluaa itsestään kertoa. Oli mukava kuulla
heidän omia sekä muiden ajatuksia ja harjoittaa hieman itsetutkiskelua.
Jokaisen tuli ottaa kaksi korttia lattialta, johon olimme jakaneet kortit maton
päälle. Kortit olivat niin, että osat korteista olivat kuvapuoli ylöspäin, kun
taas osa korteista vahvuus-teksti ylöspäin. Yksi vahvuus- sekä yksi kuvakortti
tuli olla tuokion alussa jokaisella kädessä. Asettauduimme lopulta ympyrään,
jolloin jokainen sai vuorollaan kertoa nimensä, mistä on kotoisin sekä korttien
avulla hieman itsestään. Toinen kortti kuvasti itseä, sitä omaa vahvuutta,
jonka itsessään tunnistaa. Toinen kortti sai liittyä unelmiin tai tavoitteisiin,
joita elämältään haluaa tai siihen mikä on itselle tärkeää. Saimme kuulla
uskomattoman hienoja tulkintoja asiakkaiden omasta elämästä sekä näkemyksistä. Hienoa
oli myös huomata, miten asiakkaat löysivät toinen toisestaan hienoja
luonteenpiirteitä, arvoja ja ominaisuuksia, joita henkilö itse ei ehkä olisi
osannut huomata ilman kaverin apua. Se tuntui hyvältä nähdä ja samalla se
kertoi siitä, millainen ryhmähenki Keltsussa on.
Kipinä-vahvuuskortit
ovat hieno tapa erilaisiin tutustumis- tai voimaantumishetkiin ja ne auttavat
tunnistamaan vahvuuksia sekä tunnistamaan kehitettäviä puolia. Tunnekuvakortit
auttavat kertomaan tunteista, elämäntilanteista, ajatuksista, vahvuuksista sekä
tavoitteista. Ne eivät ehkä ole lapsien kanssa työskentelyyn parhaimmat, mutta
aikuisille ne ovat loistava tapa tehdä esimerkiksi tutustumista matalalla
kynnyksellä. (Minna Kattelus uraohjaus 2019.)
Tutustumisen
päätteeksi saimme saman tien suullista palautetta, että tuokio oli asiakkaalle
parhaimpia hetkiä pitkään aikaan. Muistamme tuon kommentin varmasti aina, koska
siitä tuli erittäin hyvä mieli.
Voimaa musiikista
Yksi
ohjaustuokiomme oli voimaa musiikista sekä levyraati. Halusimme ottaa yhdeksi
ohjaustuokioksi musiikkia, sillä musiikki herättää erilaisia tunteita, yhdistää
ihmisiä sekä aktivoi aivoja. Laulaminen ja laulut tukevat muistia sekä
johdattavat muistojen rikkaaseen maailmaan. Musiikin ja laulun
hyvinvointivaikutukset on todettu olevan hyötyä vanhusten hoidossa, niin
monissa tutkimuksissa kuin käytännön vanhustyössä. (LAULAU 2019.)
Jokaiseen
ohjaustuokioon meillä oli matalan kynnyksen osallistuminen ja tähän tuokioon
osallistuminen motivoi asiakkaita sillä, että jokainen sai valita oman lempikappaleensa.
Ohjaustuokion alussa jokainen kirjoitti paperille, mikä on itselle tärkeä ja voimauttava
musiikkikappale. Kappaleen kuuntelun jälkeen pidimme keskusteluhetken jokaisen
kappaleen kohdalla; mitä ajatuksia se kullakin herätti, miksi kappale oli ehkä
valittu tai missä tilanteessa sitä on hyvä kuunnella, miksi se tuottaa hyvää
tunnetta ja lopuksi pisteytimme kappaleet asteikolla yhdestä viiteen. Saimme
kuunnella hyvinkin eri tyylisiä artisteja, joita olivat esimerkiksi Julma
Henri, Sahida Apsara, Neil Young, Amanranthe, Queen ja Pantera sekä Leevi and
The Leavings. Voittajaksi suoriutui tällä kertaa Leevi And The Leavingsin hieno
kappale ”onnelliset”, joka olikin päivän voimauttavin kappale. Se toi kaikille
hyvän fiiliksen ja melkein jokainen tiesi sanat ulkoa. Tästä voisimmekin
huomata, miten laulaminen tai mukana rummuttaminen tai hyräily voi tuoda hyvän
olon. Tavoitteet tuokiollemme olivat saada hyvä mieli musiikin kautta, oman
voiman löytäminen tässä hetkessä sekä positiiviset vaikutukset, jotka nostavat
mielialaa ja mielestämme tämä hetki täytti kaikki tavoitteet.
Kokonaisuudessaan
ohjaustuokio meni hyvin ja olimme iloisia, että se herätti keskustelua musiikin
avulla. Siitä tuli hyvä fiilis, siitä sai hyviä musiikkivinkkejä ja ehkä se
jopa joidenkin kohdalla avasi pieniä tunnelukkoja. Tämä oli meille
ohjaajillekin mukava kokemus, jonka muistamme varmasti pitkään.
Aistirentoutus kesämaisemiin
Päivän
viimeisenä varsinaisena ohjaustuokiona meillä oli ohjelmanumerossa aistirentoutus.
Aistirentoutuksen tavoitteenamme oli, että jokainen saisi rentoutuneen ja hyvän
olon sekä voimaantumisen ja osallisuuden tunteita. Aistirentoutuksessa käytimme
eri aistikeinoja. Tarinana meillä toimi kesäinen tarina, jossa veimme
osallistujat järven rannalle aurinkoisiin maisemiin. Vesisateilta ei myöskään
vältytty, sillä aistirentoutuksen tarkoituksena on varsinaisestikin herättää
aisteja. Tarinan edetessä tuuli voimistui, jolloin heilutimme osallistujien
kasvoille silkkihuiveilla tuulta. Tuulen voimistuessa heiluttelukin tottakai
yltyi ja saimmekin kuulla sen olleen erittäin mukavan tuntuista kasvoilla ja
siitä sai aidon fiiliksen kesästä ja hennosta tuulenvireestä. Sen jälkeen pieni
myrsky otti rannalla vallan ja harmaat pilvet lähestyivät rantahiekalla
kävelijöitä. Silloin pistimme järvenkuohunnan päälle vesisateen ääniä ja
suihkimme suihkepullolla vettä rentoutujien päälle. Siinä vaiheessa alkoi itse
tarinan kertojaakin naurattaa.. 😊
Mutta onneksi myös osallistujia hieman huvitti, eikä rentoutus mennyt täysin
plörinäksi! Lopuksi rentoutujat palasivat tähän hetkeen ja olivat toivottavasti
hyvin voimaantuneita.
Saimme hyvää palautetta, mutta myös palautetta siitä, että hetki olisi voinut
olla pidempi. Se on totta ja saimme hyvää, rakentavaa palautetta. Olemme
tehneet vastaavanlaista eri asiakasryhmän kanssa, jossa kovin pitkiin
rentoutuksiin ei jakseta keskittyä ja siksi opimmekin, että tällä kertaa
rentoutus olisi voinut kestää kauemmin. Olemme kuitenkin tyytyväisiä, että
hetkestä tykättiin.
Rentoutuminen
on tärkeää, jotta jaksaa huolehtia arjesta, tehdä töitä, opiskella ja keskittyä
muihinkin arjen haasteisiin. Rentoutuminen parantaa tutkitusti
keskittymiskykyä, tuotteliaisuutta sekä vähentää stressiä. Kun ihminen
rentoutuu, kehoon erittyy endorfiinia, kehon omaa mielihyvähormonia, joka
tuottaa mielihyvää sekä lieventää kiputiloja. Rentoutumisesta on paljon hyötyä,
se mm. auttaa rauhoittamaan kehoa ja mieltä, lisää stressinhallintaa, auttaa
keräämään voimia, tukee oman itsensä ymmärtämistä sekä lisää oppimis- ja
keskittymiskykyä. Rentoutuminen vähentää jännitystiloja sekä tehostaa kehon
voimavarojen palautumista. Levon ja unen laatu paranee, pitenee ja syvenee.
Rentoutumisessa siis koko terveys ja suorituskyky paranee. (Nyyti 2019.)
Hyvän
mielen kahvit ja maut
Pidimme
päivän aikana ruoka- ja kahvitaukoja, jolloin saimme rentoa jutustelua
kävijöiden kanssa aikaiseksi. Myös Keltsussa työnteossa mukana olevat henkilöt
kertoivat hieman elämästään sekä opinnoistaan meille. He olivatkin järjestäneet
päivään ihanasti teeman mukaista ”voimaannuttavaa välipalaa”. Oli monenlaisia
hedelmiä, jotka olivat ihanan värikkäitä ja oikein hehkuivat piristäviä
vitamiineja. Joukossa oli myös joitakin ei-niin-tuttuja hedelmiä ja kaikkia sai
jokainen maistella oman maun ja mieltymyksen mukaan. Tarjolla oli myöskin esimerkiksi
yrttivoipatonkia. Myös virkistävä kahvi maistui sekä osallistujille, että
ohjaajille. Lisäksi maalasimme seinälle palautepuun, jonka lehdille jokainen
sai kirjoittaa palautetta. Osa kävijöistä lähti kesken päivän, joten puu toimi
hyvänä palautteenantomahdollisuutena jos joutui poistumaan omien menojen vuoksi
vaikka kesken ohjausen. Saimmekin sen oksille monenlaista mukavaa palautetta.

Kuntoutussäätiön
Kuntoutus- lehden numerossa 1/2017 löytyy artikkeli, jossa käsitellään päihde-
ja mielenterveysyhdistysten vertaistoimintaa. Vertaistuella voidaan tarkoittaa
laajasti määriteltynä kaikkea omasta elämäntilanteesta keskustelemista sekä
inhimillistä vuorovaikutusta. Vertaistuen taustalla on ihmisten tarve
vuorovaikutukseen ja yhteisöön kuulumiseen sekä sosiaalisuuteen. Vertaistuen
ominaisuuksia ovat erityinen yhteys ihmisten välillä, kyky ymmärtää toisia
kokemuksien kautta ja tukeminen, joka tapahtuu vastavuoroisesti. Tilanteisiin,
joissa ystävien, läheisten tai ammattiauttajien tuki ei riitä omakohtaisen
kokemuksen puutteen vuoksi, liitetään tarve vertaistuelle (Kuntoutus 2017.)
Keltsussa
vertaistuki on varmasti se tekijä, joka saa ihmisille matalan kynnyksen
osallistua toimintaan. Keltsuun tullessa ei tarvitse pelätä mitä muut itsestä
ajattelevat, koska kaikilla muillakin on mahdollisesti samanlainen
elämäntilanne tai haasteita omassa elämässään. Keltsun kävijöistä huokuu
ymmärtäväisyys, yhteen hiileen puhaltaminen sekä ystävällisyys. Koimme itsemme
asiakasryhmän puolesta todella tervetulleiksi, vaikka emme olleet aiemmin edes
kerenneet käymään Keltsussa tutustumassa asiakkaisiin. Vertaistuen pystyi
aistimaan. Kaveria selvästi jelpataan tilanteessa kuin tilanteessa.
Vertaistukea
toteutetaan usein yhdistysten organisoimana toimintana, jossa tarjotaan tilat,
koulutusta ja tukea vertaisille. Vertaistuki voi olla myös omaehtoista ja
kansalaislähtöistä ilman taustayhteisöä. Vertaistukea voidaan toteuttaa
erilaisissa ympäristöissä: toiminnallisissa ryhmissä, verkkovertaistukena,
ryhmätoimintana (jossa vertainen toimii ohjaajana) tai avoimissa
kohtaamispaikoissa. Vertaistukeminen voi näkyä myös välillisenä, jolloin
vertainen tukee toisia kuntoutujia tai toipujia osallistumalla yhteisen
toiminnan kehittämiseen toimipaikassa. Psyykkisesti sairastuneille
vertaisryhmät ovat todella tärkeitä, koska sairastumisen myötä he kokevat usein
sosiaalisia menetyksiä, eristäytymistä, häpeää, syyllisyyttä, kielteisiä
asenteita ympäristöstään sekä heikentyneitä mahdollisuuksia olla osana
yhteisöä. Samanlainen stigma ja kokemukset koskettavat myös ihmisiä, joilla on
esim. päihdeongelma. Näihin menetyksiin pystytään vastaamaan vertaistuella.
(kuntoutus 2017, 6.)
Tarkastelemassamme Kuntoutus-lehden artikkelissa:
”Vertaistoiminnan muodot ja merkitys päihde- ja mielenterveysjärjestöissä” oli järjestötoiminnan kysely, joka lähetettiin
vuonna 2016 kymmenien eri järjestöjen toimintaan sekä vertaisuuteen liittyen.
Kyselyn tuloksissa ”vertaisten” eli entisten asiakkaiden työhön osallistumisen
nähtiin lisäävän nykyisten asiakkaiden luottamusta ammattilaisten toimintaa
kohtaan ja parantavan toiminnan uskottavuutta.
Sirkkulanpuiston nopean toiminnan joukot on luonteeltaan vapaaehtoistyön kehittämishanke. Kohtaamispaikka Keltsussa toimii kaksi projektityöntekijää, hankeohjaaja, kuntouttavassa työtoiminnassa oleva työntekijä sekä tällä hetkellä myöskin sosionomi-opintoja
suorittava opiskelija. Aktiivisesti mukana toiminnassa on myös kymmenkunta vapaaehtoista. Vapaaehtoisuutta on mahdollisuus toteuttaa myös niin sanotusti "pop uppina" eli kertaluontoisesti. Tällä tavoin esimerkiksi myös aloitteleville muusikoille tulee matala kynnys päästä keikkailemaan. Toiminta on todella asiakaslähtöistä ja Keltsussa kerätäänkin
palautetta ja kehittämisideoita jatkuvasti. Keltsussa on käytössä muun muassa
palaute- ja toivelaatikko, jonne kävijät saavat kirjoittaa toiveita siitä
millaista toimintaa he itse haluaisivat ja lisäksi laatikkoon voi pudottaa sekä
risuja, että ruusuja. Myös suora palaute on tärkeää ja sitä saadaankin
Keltsussa paljon, koska asiakkaat ovat hyvin avoimia ja keskustelevat
työntekijöiden kanssa paljon.

Mikä fiilis jäi?
Päivä
Keltsussa oli meille korvaamaton. Meitä hieman jännitti, miten meidät otetaan
vastaan ja kuinka päivä sujuu. Mietimme olemmeko me tarpeeksi ammattitaitoisia,
ovatko ohjaustuokiomme liian helppoja tai liian haastavia… Erilaisia
tämänkaltaisia ajatuksia pyöri päässämme. Kun menimme Keltsuun, meidät otettiin
heti avosylin vastaan ja meitä autettiin asioiden järjestämisessä. Palautepuu
on mukava muisto meille ja sitä on kiva lukea aina uudestaan. Saimme tästä myös
paljon hyötyä ja korvaamatonta kokemusta tulevia opintoja ja työelämää varten.
Koskaan ei tiedä, vaikka työskentelisi Keltsussa joku kaunis päivä. Haluammekin
kiittää koko Keltsun väkeä, niin työntekijöitä kuin asiakkaita; ihanasta,
valoisasta ja voimaannuttavasta yhteisestä päivästä. Se toi meillekin
voimaannuttavia hetkiä ja paljon kivoja muistoja, jotka kannamme mukanamme
varmasti kiikkustuoliin asti. 😊 Haluamme päättää blogitekstimme vielä
yhteen kauniiseen Tomi Parkkisen runoon:

”Ihmistä ei tulisi koskaan
arvioida sen mukaan
mitä hän on tehnyt
tai jättänyt tekemättä
vaan sen
kuinka paljon rohkeutta
hän on valmis käyttämään
unelmiensa toteuttamiseen
juuri tänä päivänä.”
- Tomi Parkkinen
Tekijät: Jasmin
Urjo, Teija Tukiainen ja Siina Väisänen SS17KM
Lähteet:
MINNAKATTELUS- URAOHJAUS 2019.
[Verkkojulkaisu] [Viitattu 2019-04-24.] Saatavissa:
https://www.minnakattelus.com/tuotteet.html?id=37516/500729