KUN KELTSUN MIEHET RENKAITA VAIHTOIVAT, JASKA KOTAKEITTIÖTÄ PYÖRITTI JA NAISET YMPÄRIINSÄ HÄÄRÄSIVÄT :)
Mari Ahtiainen
Eräänä maaliskuun päivänä Keltsuun asteli ihana yhteisöpedagogiopiskelija Sofia, jolla oli loistava idea: jalkaudutaan vaihtamaan ihmisille kesärenkaita! Idea ja Sofian aurinkoinen ja innostava persoona tekivät läsnäolijoihin vaikutuksen, ja ei siinä mennyt varmaan paria minuuttia kauempaa, kun alettiin jo suuna päänä suunnitella ja rengasrallijoukko oli koossa: seitsemän kävijää ja kaksi vapaaehtoista.
Sofia järjesti rengasrallille paikan, vakuutuksen, tiedotuksen, sponsorit, aikataulutuksen ja otti ajanvaraukset vastaan. Ilmoitus sai yli 40 jakoa - ja kaikki ajat tulivat varatuiksi!
Päätimme, että tuotto ohjataan hyväntekeväisyyteen: renkaansa vaihdattajat saavat lahjoittaa haluamansa summan Irti huumeista ry:lle, Veteraanivastuu ry:lle tai Suomen mielenterveysseuralle. Rengasrallilaiset päätettiin palkita tyylikkäillä asuilla sekä yhteisellä savusaunaillalla ja buffet-herkuilla Rauhalahdessa.
Kävimme sovittamassa ja ostamassa reisitaskuhousut ja tilasimme hupparit Keltsun, KuoHuLabin ja Sirkkulanpuiston nopean toiminnan logoilla. Työterapinen yhdistys tarjosi paikan, Stark-Suomi lahjoitti työhanskat, Atria antoi makkarat ja Euromaster sponssasi rengaspussit. Jiihaa!
Rengasrallipäivänä kaikki sujui niin hienosti kuin vaan voi sujua. Miehet ottivat auton kerrallaan vastaan, vaihtoivat kesärenkaat, pesivät talvirenkaat ja laittoivat ne pusseihin. Sillä aikaa autoilijat pääsivät grillikotaan grillimakkaralle ja pullakahville. Vapaaehtoisemme Jaska pyöritti kotakeittiötä - ja nokipannukahvi oli puhdasta priimaa.
Kodassa puhe sorisi, pannukahvi porisi ja tunnelma oli lämmin. Niin rengasrallilaiset, renkaansa vaihdattajat kuin Patakukkulan palvelukeskuksen asukkaatkin saivat kodan lämmössä jutustella ja herkutella - ja tietenkin kuulla myös ihanasta Keltsustamme.
Ylpeydellä katselin miehiämme. Miten nohevasti, kohteliaasti ja ammattimaisesti he hoitivat hommansa. Miten ryhdikkäitä ja komeita he olivat Keltsu-logot rinnassaan. Pakko oli jokaista halata ja sanoa, miten ylpeä ja onnellinen olen heistä jokaisesta. Samoin jokainen asiakas oli tyytyväinen. Erään asiakkaan mukaan asiakaspalvelu oli p o i k k e u k s e l l i s e n hyvää!
Voi kun sama toteutuisi laajemminkin päihdeongelmista kärsiviä kohtaan: että heidät kohdattaisiin ja nähtäisiin arvokkaina ihmisinä, joilla on lahjoja, taitoja ja kykyjä. Liian usein päihdeongelmaiset leimataan luusereiksi. Kun tarpeeksi usein tulee kohdelluksi luuserina, alkaa helposti sellaiseksi itsensä mieltää. Kun tarpeeksi monesti painetaan alas, syyllistetään ja osoitetaan paikaksi yhteiskunnan alakasti, sieltä ei helpolla nousta.
KUKAAN ei toivo elämänsä kulkevan niin, että päihteet vie. JOKAINEN kaipaa hyväksyntää ja arvostusta. Kaikissa ihmisissä on niin paljon erilaisia kerroksia, syvyyksiä ja vahvuuksia, ja on huutava vääryys, että päihdeongelmista kärsivät suljetaan usein tämän yhteisesti jaetun näkemyksen ulkopuolelle.
Ehkä ne vahvuudet ovat päihdeongelmaiselle itselleenkin jääneet pimeän peittoon ja lyttäytyneet piiloon, mutta siellä ne ovat. Jokaisella. Eivät ne ainakaan sillä löydy, ettei anneta mahdollisuutta. Ettei uskota. Ettei luoteta. Ettei kannusteta. Ettei kohdella arvostavasti.
PS: Moni toivoi syksylle uusintaa, ja eipä tarvitse enää edes sitä kahta minuuttia miettiä, järjestetäänkö. ILIMAN MUUTA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti