VOIMAVARA-PERJANTAI KELTSUSSA Sosionomiopiskelijat

Voimavara-perjantai Keltsussa

”Ihmiset eivät aina tarvitse neuvoja
joskus se mitä he todella tarvitsevat,
 on käsi, josta pitää kiinni,
 korva, joka kuuntelee ja
 sydän, joka ymmärtää heitä.”
   -tuntematon

 Olemme kolme sosionomi- opiskelijaa. Opiskelemme Kuopion AMK:ssa monimuotototeutuksessa tällä hetkellä kolmatta vuotta. Tämän kevään yksi isompi tehtävämme oli osa ”Osallisuuden vahvistaminen ja voimavaraistava palveluohjaus”-kurssia, jossa tehtävänämme oli suunnitella ja toteuttaa viisi ohjauskertaa valitsemallemme kohderyhmälle. Valikoiduimme Keltsuun, koska olimme kuulleet Sirkkulanpuiston nopeista joukoista sekä Keltsusta. Mielestämme Keltsun asiakasryhmä oli mieleinen ja halusimme ehdottomasti tutustua lähemmin heihin. Otimme yhteyttä ja meidät otettiinkin Keltsussa ilolla vastaan.
 

Nopean toiminnan joukot
Sirkkulanpuiston nopean toiminnan joukot on Veikkauksen tuotoilla kehitettävä vapaaehtoistoiminnan malli ja sen tavoitteena on tarjota Kuopion heikoimmassa asemassa oleville väestöryhmille merkityksellistä toimintaa ja lisätä heidän sosiaalisia verkostojaan, hyvinvointiaan, arjen hallintaansa sekä osallisuuden kokemustaan. Keltsu on Sirkkulanpuiston nopean toiminnan joukot- hankkeen toimitila, joka sijaitsee Haapaniemenkadulla Kuopiossa, Pizzeria Marmaran alakerrassa.

Keltsun asiakkaat ovat heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä kuten asunnottomia, päihderiippuvuuksista kärsiviä, yksinäisyydestä kärsiviä ikäihmisiä, työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella olevia nuoria aikuisia, pitkäaikaisesta köyhyydestä kärsiviä, pitkäaikaistyöttömiä, työkyvyttömyydestä tai mielenterveysongelmista kärsiviä henkilöitä.

Keltsun toiminta on tärkeää työtä
Yksi kohtaamispaikka Keltsun tärkeimmistä tavoitteista on lisätä osallisuuden kokemusta. Osallisuus ilmenee kokemuksena siitä, että tuntee kuuluvansa itselle merkitykselliseen ryhmään tai yhteisöön. Osallisuus ilmenee jäsenten keskinäisenä arvostuksena ja luottamuksena yhteisössä sekä mahdollisuutena vaikuttaa siellä. Mahdollisuuksien ja oikeuksien toteutuminen sekä ihmisten keskinäinen vastavuoroisuus, joka on yhteiskunta tason osallisuuta. Erityinen huomio tulisi kiinnittää kaikista heikoimmassa asemassa oleviin ja syrjittyihin osallisuutta edistäessä. (THL 2019.)

Voimavara – perjantai
Järjestimme voimavaraistavan toimintatuokio-perjantain Keltsussa yhteistyössä nopean toiminnan joukkojen projektityöntekijä Tiia Turusen kanssa. Vastasimme kolmestaan päivän suunnittelusta ja ”voimavaraistavan perjantain” toteutuksesta. Ennen ohjauksien suunnittelua tutustuimme kahteen tieteelliseen artikkeliin, joiden pohjalta suunnittelimme ohjaustoimintaa Keltsun asiakkaille. Tällä haettiin syventävää tietoa omaa artikkelia varten sekä ohjauksen kohderyhmästä sekä sen ohjauksesta ja vaikuttavuudesta.  Keskustelimme Tiian kanssa siitä, mikä olisi mahdollisesti mielekästä tekemistä asiakkaille ja lisäksi sellaista, mitä ei olisi ollut vielä niin paljoa. Päädyimme pohtimisen jälkeen siihen, että teemme ”Voimavara-Perjantai”-kokonaisuuden, joka tulisi olemaan matalan kynnyksen päivä, joka tukisi asiakkaan voimavaroja.  Tutustuisimme myöskin päivän aikana paremmin asiakkaisiin ja heidän elämäntarinoihinsa.
 

Tutkimme A- klinikkasäätiön julkaisua, jossa kerrotaan, että päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintoihin osallistuminen lisää kansalaisten hyvinvointia monella tavoin myönteisesti. Kaupungistumisen myötä kohtaamiset ovat vähentyneet, joten päihde- ja mielenterveysjärjestöistä etsitään ja saadaan kohtaamisia. Yksinäiset ja erilaisia ongelmia kohtaavat ihmiset saavat toisten tukea sekä löytävät yhdessä tekemistä näiden kautta. (A- klinikkasäätiö 2017.)

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman MIPA:n hyvinvointikyselyssä kartoitettiin kansalaisten hyvinvointia ja elämäntilannetta, jotka olivat järjestöjen tavoittamia. Kyselyyn vastasi asunnottomia henkilöitä sekä terveysneuvontapisteiden ja leipäjonojen asiakkaita. Vastaajista hyväosaiseksi kokivat itsensä suurin osa. Vastaajia oli 1092 ja heidän kokemuksiaan tarkasteltiin kolmessa eri ryhmässä. Niitä olivat oma päihde- tai mielenterveydenongelma, läheisen ongelma tai muu syy, jonka vuoksi järjestöjen toimintaan osallistutaan. Omien ongelmien vuoksi osallistuneesta kaksi viidestä vastasi kokeneensa yhdenvertaisuutta joko hyvin harvoin tai joskus. Melkein puolet vastasivat kuuluvansa korkeintaan yhteen yhteisöön, jossa koettiin hyväksyntää. Joka kolmas oli kokenut melko usein tai jatkuvasti itsensä yksinäiseksi.
Taloudelliset vaikeudet ja yhdenvertaisuuden puute sekä elämän merkityksettömyys ovat yhteydessä huono-osaisuuden kokemukseen. Osallistumisen myötä myönteiset muutoksen kokemukset vahvistuivat erityisesti henkilöillä, joiden tilanne oli vaikea osallistumisen alkuvaiheessa.  (A- klinikkasäätiö 2017.)

Päihde- ja mielenterveysjärjestöt saavuttavat laajasti kansalaisia. Palvelujen kehittäessä on tärkeää, että otetaan huomioon järjestöjen näkemykset. Tutkimuskysymykset syntyvät vahvasta kentän tuntemuksesta järjestöjen yhteistyössä, jolloin tuotetaan tutkimuksia myös sote- rakenteiden ja käytäntöjen kehittämistyölle ja saadaan keskeistä tietoa, jota hyödyntää kehittämisessä. (A- klinikkasäätiö 2017.)

Yhdenvertaisuus koskettaa kaikkia
Yhdenvertaisuus on erittäin tärkeä asia ja siksi se on myös säädetty Suomen laissa. Laissa on yhdenvertaisuuden periaate, jolla tarkoitetaan ihmisten yhdenvertaisuutta ja kieltoa syrjinnästä lain edessä. Se kieltää häirinnän, syrjinnän sekä käskyn syrjiä. (Ihmisoikeusliitto, 2019.) Keltsussa käy asiakkaita, jotka saattavat kokea syrjintää laista huolimatta. Heillä ei välttämättä ole muuta paikkaa, missä olla vapautuneesti ilman, että muilla ihmisillä syntyy ennakkoluuloja. Jokaisen tulisi saada tuntea kuuluvansa joukkoon sekä saada kokemus yhdenvertaisuudesta.

Olimme suunnitelleet päivän aikataulun huomioiden asiakkaiden tarpeet ja järjestimme tuokioiden väliin taukoja. Keltsussa on myös tapana pitää kahvipannu kuumana heti aamusta lähtien, joten kahvittelimme sekä aamulla, että sopivissa väleissä. Näin tunnelma pysyi mukavan rentona koko päivän ajan, mikä on Keltsussa muutenkin ihana huomata.

Hyvän mielen tietovisailua
Pidimme ensiksi alkuun ”Hyvän mielen tietovisan”. Tavoitteena oli saada tsempattua paikalle jo saapuneet asiakkaat mukaan päivän toimintaan. Porkkanana toimi kilpailun voittajalle luvattu pizza- palkinto yläkerrassa sijaitsevasta pizzeriasta. Halusimme tuokion aikana saada aivonystyrät käyntiin jokaiselta, luoda ryhmäytymistä sekä onnistumisen tunteita. Yhdessä tekemisen kautta toivoimme saavamme rakennettua yhteyttä asiakkaisiin. Osallistujien kanssa syntyi hauskoja nauruntäyteisiä hetkiä ja tietovisailu osoittautui mukavaksi hetkeksi. Voittaja jakoi palkintonsa sille, joka sai vähiten pisteitä ja piristi näin kaikkien osallistujien mieltä. Oli mahtavaa huomata, miten voi tapahtua suunnittelemattomia, pieniä ja mukavia juttuja niin, ettei sitä olisi osannut odottaa.

Voimauttavaa tutustumista
Lainasimme kirjastosta Kipinä-vahvuuskortit. Ajattelimme korttien avulla luovamme matalan kynnyksen kautta yhteyden asiakkaisiin. Tuokion tavoitteena oli tutustua heihin hieman pintaa syvemmältä niin paljon kun asiakas itse haluaa itsestään kertoa. Oli mukava kuulla heidän omia sekä muiden ajatuksia ja harjoittaa hieman itsetutkiskelua. Jokaisen tuli ottaa kaksi korttia lattialta, johon olimme jakaneet kortit maton päälle. Kortit olivat niin, että osat korteista olivat kuvapuoli ylöspäin, kun taas osa korteista vahvuus-teksti ylöspäin. Yksi vahvuus- sekä yksi kuvakortti tuli olla tuokion alussa jokaisella kädessä. Asettauduimme lopulta ympyrään, jolloin jokainen sai vuorollaan kertoa nimensä, mistä on kotoisin sekä korttien avulla hieman itsestään. Toinen kortti kuvasti itseä, sitä omaa vahvuutta, jonka itsessään tunnistaa. Toinen kortti sai liittyä unelmiin tai tavoitteisiin, joita elämältään haluaa tai siihen mikä on itselle tärkeää. Saimme kuulla uskomattoman hienoja tulkintoja asiakkaiden omasta elämästä sekä näkemyksistä. Hienoa oli myös huomata, miten asiakkaat löysivät toinen toisestaan hienoja luonteenpiirteitä, arvoja ja ominaisuuksia, joita henkilö itse ei ehkä olisi osannut huomata ilman kaverin apua. Se tuntui hyvältä nähdä ja samalla se kertoi siitä, millainen ryhmähenki Keltsussa on.

Kipinä-vahvuuskortit ovat hieno tapa erilaisiin tutustumis- tai voimaantumishetkiin ja ne auttavat tunnistamaan vahvuuksia sekä tunnistamaan kehitettäviä puolia. Tunnekuvakortit auttavat kertomaan tunteista, elämäntilanteista, ajatuksista, vahvuuksista sekä tavoitteista. Ne eivät ehkä ole lapsien kanssa työskentelyyn parhaimmat, mutta aikuisille ne ovat loistava tapa tehdä esimerkiksi tutustumista matalalla kynnyksellä. (Minna Kattelus uraohjaus 2019.)

Tutustumisen päätteeksi saimme saman tien suullista palautetta, että tuokio oli asiakkaalle parhaimpia hetkiä pitkään aikaan. Muistamme tuon kommentin varmasti aina, koska siitä tuli erittäin hyvä mieli.

Voimaa musiikista
Yksi ohjaustuokiomme oli voimaa musiikista sekä levyraati. Halusimme ottaa yhdeksi ohjaustuokioksi musiikkia, sillä musiikki herättää erilaisia tunteita, yhdistää ihmisiä sekä aktivoi aivoja. Laulaminen ja laulut tukevat muistia sekä johdattavat muistojen rikkaaseen maailmaan. Musiikin ja laulun hyvinvointivaikutukset on todettu olevan hyötyä vanhusten hoidossa, niin monissa tutkimuksissa kuin käytännön vanhustyössä. (LAULAU 2019.)

Jokaiseen ohjaustuokioon meillä oli matalan kynnyksen osallistuminen ja tähän tuokioon osallistuminen motivoi asiakkaita sillä, että jokainen sai valita oman lempikappaleensa. Ohjaustuokion alussa jokainen kirjoitti paperille, mikä on itselle tärkeä ja voimauttava musiikkikappale. Kappaleen kuuntelun jälkeen pidimme keskusteluhetken jokaisen kappaleen kohdalla; mitä ajatuksia se kullakin herätti, miksi kappale oli ehkä valittu tai missä tilanteessa sitä on hyvä kuunnella, miksi se tuottaa hyvää tunnetta ja lopuksi pisteytimme kappaleet asteikolla yhdestä viiteen. Saimme kuunnella hyvinkin eri tyylisiä artisteja, joita olivat esimerkiksi Julma Henri, Sahida Apsara, Neil Young, Amanranthe, Queen ja Pantera sekä Leevi and The Leavings. Voittajaksi suoriutui tällä kertaa Leevi And The Leavingsin hieno kappale ”onnelliset”, joka olikin päivän voimauttavin kappale. Se toi kaikille hyvän fiiliksen ja melkein jokainen tiesi sanat ulkoa. Tästä voisimmekin huomata, miten laulaminen tai mukana rummuttaminen tai hyräily voi tuoda hyvän olon. Tavoitteet tuokiollemme olivat saada hyvä mieli musiikin kautta, oman voiman löytäminen tässä hetkessä sekä positiiviset vaikutukset, jotka nostavat mielialaa ja mielestämme tämä hetki täytti kaikki tavoitteet.

Kokonaisuudessaan ohjaustuokio meni hyvin ja olimme iloisia, että se herätti keskustelua musiikin avulla. Siitä tuli hyvä fiilis, siitä sai hyviä musiikkivinkkejä ja ehkä se jopa joidenkin kohdalla avasi pieniä tunnelukkoja. Tämä oli meille ohjaajillekin mukava kokemus, jonka muistamme varmasti pitkään.

Aistirentoutus kesämaisemiin
Päivän viimeisenä varsinaisena ohjaustuokiona meillä oli ohjelmanumerossa aistirentoutus. Aistirentoutuksen tavoitteenamme oli, että jokainen saisi rentoutuneen ja hyvän olon sekä voimaantumisen ja osallisuuden tunteita. Aistirentoutuksessa käytimme eri aistikeinoja. Tarinana meillä toimi kesäinen tarina, jossa veimme osallistujat järven rannalle aurinkoisiin maisemiin. Vesisateilta ei myöskään vältytty, sillä aistirentoutuksen tarkoituksena on varsinaisestikin herättää aisteja. Tarinan edetessä tuuli voimistui, jolloin heilutimme osallistujien kasvoille silkkihuiveilla tuulta. Tuulen voimistuessa heiluttelukin tottakai yltyi ja saimmekin kuulla sen olleen erittäin mukavan tuntuista kasvoilla ja siitä sai aidon fiiliksen kesästä ja hennosta tuulenvireestä. Sen jälkeen pieni myrsky otti rannalla vallan ja harmaat pilvet lähestyivät rantahiekalla kävelijöitä. Silloin pistimme järvenkuohunnan päälle vesisateen ääniä ja suihkimme suihkepullolla vettä rentoutujien päälle. Siinä vaiheessa alkoi itse tarinan kertojaakin naurattaa.. 😊 Mutta onneksi myös osallistujia hieman huvitti, eikä rentoutus mennyt täysin plörinäksi! Lopuksi rentoutujat palasivat tähän hetkeen ja olivat toivottavasti hyvin voimaantuneita.
Saimme hyvää palautetta, mutta myös palautetta siitä, että hetki olisi voinut olla pidempi. Se on totta ja saimme hyvää, rakentavaa palautetta. Olemme tehneet vastaavanlaista eri asiakasryhmän kanssa, jossa kovin pitkiin rentoutuksiin ei jakseta keskittyä ja siksi opimmekin, että tällä kertaa rentoutus olisi voinut kestää kauemmin. Olemme kuitenkin tyytyväisiä, että hetkestä tykättiin.

Rentoutuminen on tärkeää, jotta jaksaa huolehtia arjesta, tehdä töitä, opiskella ja keskittyä muihinkin arjen haasteisiin. Rentoutuminen parantaa tutkitusti keskittymiskykyä, tuotteliaisuutta sekä vähentää stressiä. Kun ihminen rentoutuu, kehoon erittyy endorfiinia, kehon omaa mielihyvähormonia, joka tuottaa mielihyvää sekä lieventää kiputiloja. Rentoutumisesta on paljon hyötyä, se mm. auttaa rauhoittamaan kehoa ja mieltä, lisää stressinhallintaa, auttaa keräämään voimia, tukee oman itsensä ymmärtämistä sekä lisää oppimis- ja keskittymiskykyä. Rentoutuminen vähentää jännitystiloja sekä tehostaa kehon voimavarojen palautumista. Levon ja unen laatu paranee, pitenee ja syvenee. Rentoutumisessa siis koko terveys ja suorituskyky paranee. (Nyyti 2019.)

Hyvän mielen kahvit ja maut

Pidimme päivän aikana ruoka- ja kahvitaukoja, jolloin saimme rentoa jutustelua kävijöiden kanssa aikaiseksi. Myös Keltsussa työnteossa mukana olevat henkilöt kertoivat hieman elämästään sekä opinnoistaan meille. He olivatkin järjestäneet päivään ihanasti teeman mukaista ”voimaannuttavaa välipalaa”. Oli monenlaisia hedelmiä, jotka olivat ihanan värikkäitä ja oikein hehkuivat piristäviä vitamiineja. Joukossa oli myös joitakin ei-niin-tuttuja hedelmiä ja kaikkia sai jokainen maistella oman maun ja mieltymyksen mukaan. Tarjolla oli myöskin esimerkiksi yrttivoipatonkia. Myös virkistävä kahvi maistui sekä osallistujille, että ohjaajille. Lisäksi maalasimme seinälle palautepuun, jonka lehdille jokainen sai kirjoittaa palautetta. Osa kävijöistä lähti kesken päivän, joten puu toimi hyvänä palautteenantomahdollisuutena jos joutui poistumaan omien menojen vuoksi vaikka kesken ohjausen. Saimmekin sen oksille monenlaista mukavaa palautetta.

Kuntoutussäätiön Kuntoutus- lehden numerossa 1/2017 löytyy artikkeli, jossa käsitellään päihde- ja mielenterveysyhdistysten vertaistoimintaa. Vertaistuella voidaan tarkoittaa laajasti määriteltynä kaikkea omasta elämäntilanteesta keskustelemista sekä inhimillistä vuorovaikutusta. Vertaistuen taustalla on ihmisten tarve vuorovaikutukseen ja yhteisöön kuulumiseen sekä sosiaalisuuteen. Vertaistuen ominaisuuksia ovat erityinen yhteys ihmisten välillä, kyky ymmärtää toisia kokemuksien kautta ja tukeminen, joka tapahtuu vastavuoroisesti. Tilanteisiin, joissa ystävien, läheisten tai ammattiauttajien tuki ei riitä omakohtaisen kokemuksen puutteen vuoksi, liitetään tarve vertaistuelle (Kuntoutus 2017.)

Keltsussa vertaistuki on varmasti se tekijä, joka saa ihmisille matalan kynnyksen osallistua toimintaan. Keltsuun tullessa ei tarvitse pelätä mitä muut itsestä ajattelevat, koska kaikilla muillakin on mahdollisesti samanlainen elämäntilanne tai haasteita omassa elämässään. Keltsun kävijöistä huokuu ymmärtäväisyys, yhteen hiileen puhaltaminen sekä ystävällisyys. Koimme itsemme asiakasryhmän puolesta todella tervetulleiksi, vaikka emme olleet aiemmin edes kerenneet käymään Keltsussa tutustumassa asiakkaisiin. Vertaistuen pystyi aistimaan. Kaveria selvästi jelpataan tilanteessa kuin tilanteessa.

Vertaistukea toteutetaan usein yhdistysten organisoimana toimintana, jossa tarjotaan tilat, koulutusta ja tukea vertaisille. Vertaistuki voi olla myös omaehtoista ja kansalaislähtöistä ilman taustayhteisöä. Vertaistukea voidaan toteuttaa erilaisissa ympäristöissä: toiminnallisissa ryhmissä, verkkovertaistukena, ryhmätoimintana (jossa vertainen toimii ohjaajana) tai avoimissa kohtaamispaikoissa. Vertaistukeminen voi näkyä myös välillisenä, jolloin vertainen tukee toisia kuntoutujia tai toipujia osallistumalla yhteisen toiminnan kehittämiseen toimipaikassa. Psyykkisesti sairastuneille vertaisryhmät ovat todella tärkeitä, koska sairastumisen myötä he kokevat usein sosiaalisia menetyksiä, eristäytymistä, häpeää, syyllisyyttä, kielteisiä asenteita ympäristöstään sekä heikentyneitä mahdollisuuksia olla osana yhteisöä. Samanlainen stigma ja kokemukset koskettavat myös ihmisiä, joilla on esim. päihdeongelma. Näihin menetyksiin pystytään vastaamaan vertaistuella. (kuntoutus 2017, 6.)

 Tarkastelemassamme Kuntoutus-lehden artikkelissa: ”Vertaistoiminnan muodot ja merkitys päihde- ja mielenterveysjärjestöissä”  oli järjestötoiminnan kysely, joka lähetettiin vuonna 2016 kymmenien eri järjestöjen toimintaan sekä vertaisuuteen liittyen. Kyselyn tuloksissa ”vertaisten” eli entisten asiakkaiden työhön osallistumisen nähtiin lisäävän nykyisten asiakkaiden luottamusta ammattilaisten toimintaa kohtaan ja parantavan toiminnan uskottavuutta.

Sirkkulanpuiston nopean toiminnan joukot on luonteeltaan vapaaehtoistyön kehittämishanke. Kohtaamispaikka Keltsussa toimii kaksi projektityöntekijää, hankeohjaaja, kuntouttavassa työtoiminnassa oleva työntekijä sekä tällä hetkellä myöskin sosionomi-opintoja suorittava opiskelija. Aktiivisesti mukana toiminnassa on myös kymmenkunta vapaaehtoista. Vapaaehtoisuutta on mahdollisuus toteuttaa myös niin sanotusti "pop uppina" eli kertaluontoisesti. Tällä tavoin esimerkiksi myös aloitteleville muusikoille tulee matala kynnys päästä keikkailemaan. Toiminta on todella asiakaslähtöistä ja Keltsussa kerätäänkin palautetta ja kehittämisideoita jatkuvasti. Keltsussa on käytössä muun muassa palaute- ja toivelaatikko, jonne kävijät saavat kirjoittaa toiveita siitä millaista toimintaa he itse haluaisivat ja lisäksi laatikkoon voi pudottaa sekä risuja, että ruusuja. Myös suora palaute on tärkeää ja sitä saadaankin Keltsussa paljon, koska asiakkaat ovat hyvin avoimia ja keskustelevat työntekijöiden kanssa paljon.

Mikä fiilis jäi?
Päivä Keltsussa oli meille korvaamaton. Meitä hieman jännitti, miten meidät otetaan vastaan ja kuinka päivä sujuu. Mietimme olemmeko me tarpeeksi ammattitaitoisia, ovatko ohjaustuokiomme liian helppoja tai liian haastavia… Erilaisia tämänkaltaisia ajatuksia pyöri päässämme. Kun menimme Keltsuun, meidät otettiin heti avosylin vastaan ja meitä autettiin asioiden järjestämisessä. Palautepuu on mukava muisto meille ja sitä on kiva lukea aina uudestaan. Saimme tästä myös paljon hyötyä ja korvaamatonta kokemusta tulevia opintoja ja työelämää varten. Koskaan ei tiedä, vaikka työskentelisi Keltsussa joku kaunis päivä. Haluammekin kiittää koko Keltsun väkeä, niin työntekijöitä kuin asiakkaita; ihanasta, valoisasta ja voimaannuttavasta yhteisestä päivästä. Se toi meillekin voimaannuttavia hetkiä ja paljon kivoja muistoja, jotka kannamme mukanamme varmasti kiikkustuoliin asti. 😊 Haluamme päättää blogitekstimme vielä yhteen kauniiseen Tomi Parkkisen runoon:

  
”Ihmistä ei tulisi koskaan
arvioida sen mukaan
mitä hän on tehnyt
tai jättänyt tekemättä
vaan sen
kuinka paljon rohkeutta
hän on valmis käyttämään
unelmiensa toteuttamiseen
juuri tänä päivänä.”
- Tomi Parkkinen

Tekijät: Jasmin Urjo, Teija Tukiainen ja Siina Väisänen SS17KM

Lähteet:

THL 2019. Osallisuuden edistäminen. [Verkkojulkaisu.] Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. [viitattu 2019-04-24.] Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen

LAULAU 2019. [Verkkojulkaisu.] MUSIIKILLISIA KOHTAAMISIA VANHUSTYÖSSÄ [Viitattu 2019-04-23.] Saatavissa: https://www.laulau.fi/musiikillisia-kohtaamisia-vanhustyossa

MINNAKATTELUS- URAOHJAUS 2019. [Verkkojulkaisu] [Viitattu 2019-04-24.] Saatavissa: https://www.minnakattelus.com/tuotteet.html?id=37516/500729

A-KLINIKKASÄÄTIÖ 2017. [Verkkodokumentti.] Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintoihin osallistuminen lisää kansalaisten hyvinvointia. [Viitattu 2019-04-05.] Saatavissa: https://a-klinikkasaatio.fi/arkisto/julkaisu-paihde-ja-mielenterveysjarjestojen-toimintoihin-osallistuminen-lisaa-kansalaisten